Päiväkirja

Päätin laittaa Hillan ja Kosmoksen tänään juoksentelemaan maneesiin vapaana. Hilla oli tarhannut pian vuotiaan orivarsan kanssa jo viikon, ja poni alkoi selvästi olla kypsä varsan riekkumiseen. Minä taas näin vain hyvänä asiana sen, että Kosmos pisti Hillan liikkeelle. Tuo pieni poni kaipaa laihdutuskuuria ja liikuntaa!

Kaikki sujui juuri niinkuin olin kuvitellutkin. Hillaa sai raahata maneesille ja Kosmos hyppi innokkaana ties missä pusikoissa ja ojan pohjalla. Maneesilla Kosmos rykäisi itsensä irti minun päästäessäni muutaman ärräpään suustani ja Hilla seisoi vierelläni tyynen rauhallisesti. Suljin maneesin oven ja maanittelin Kosmoksen luokseni irrottaakseni siltä riimumnarun. Sain juuri irrotettua narun riimusta, kun varsa jo sinkosi täyttä laukkaa maneesin toiseen päähän ajaen samalla Hillaa täyteen laukkaan. Hilla ei jaksanut kuin luimia Kosmokselle ja pian otukset viilettivätkin ympäri maneesia, välillä Kosmos ja välillä Hilla edellä.

Kun alkoi näyttää siltä, että Kosmokselta alkoi loppua puhti ja se pysähtyi vetämään henkeä keskelle maneesia, laittoi Hilla uuden vaihteen silmään ja lähti ajamaan Kosmosta takaa. Varsa raukka ei mahtanut lihavalle shetlanninponille mitään, kun se juoksi varsan perässä napaten tätä kintereestä aina, kun Kosmos hidasti liikaa. Minua huvitti katsella otusten touhua, jota kesti ehkä kolme varttia ennen kuin molemmat olivat yltä päältä hikisiä ja puuskuttivat. Hillakin jaksoi näyttää hetken aikaa siltä, että päivän hyvä työ oli nyt tehty.

Tarinassa mainitut hevoset: Hilla ja Kosmos